Oma tarinani opettajaksi

Nyt kun viimeistelen opettajaopintojani on aika kirjoittaa omaa
kasvutarinaani opettajaksi. Aloitin opettajaopintoni reilu kaksi vuotta sitten. Oma polkuni opettajaksi on kestänyt suunniteltua kauemmin, mutta jokainen hidaste on ollut oppimisen kannalta hyvä asia. Saadessani tietää päässeeni opiskelemaan Tampereelle ammatilliseksi opettajaksi kesällä 2014 kirjoitin oppimispäiväkirjaani ensimmäiset muistiinpanot: 

"Olen aloittamassa opettajaopinnot ensi syksynä innokkaana, uteliaana ja avoimella mielellä. Olen jo useamman vuoden ajatusten ja toiminnankin tasoilla valmistautunut elämässä uuden aloittamiseen. Koen elämässäni olevan tällä hetkellä tilaa ja aikaa pohdintaan, katsomiseen taaksepäin ja eteenpäin, oman aikuisen identiteetin ja työidentiteetin löytämiseen. Omien haaveiden ja unelmien toteuttamiseksi opettajaopintojen aloittaminen oli yksi tärkeimmistä ensiaskelistani. 

Olen työskennellyt tähän mennessä noin kymmenen vuotta erilaisissa hoitotyön tehtävissä ja kasvattanut yksin kaksi lasta. Työurani on ollut mielenkiintoinen, minulla on ollut mahdollisuus työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä eri sektoreilla eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Koen että vasta tämän elämänkokemuksen jälkeen olen valmis jakamaan ja oppimaan lisää opettajuudesta ja opettamisesta.

Valmistuin vuonna 2003 kätilö-sairaanhoitajaksi. Tämä ammatti-identiteetti vaikuttaa minussa edelleenkin vahvasti. Valmistuessani kätilöksi olin ammatistani erittäin ylpeä ja olen sitä edelleen. Työskentelin kätilönä noin kolme vuotta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Muuttaessani vuonna 2007 Helsinkiin päätin kokeilla avoterveydenhuolta ja ensimmäinen toimeni oli sattumien kautta kaupungin kotihoidossa. Tunsin heti kotihoidon ideologian ja sen antaman mahdollisuuden työskennellä ihmisten kanssa heidän omassa elinympäristössään, kodissa, itselleni hyvin läheiseksi. Kotihoidossa koin vahvaa kutsumusta tekemääni työhön.

Opiskelin työn ohessa terveydenhoitajaksi ja lähdin kokeilemaan työskentelemistä äitiys- ja lastenneuvolassa sekä myöhemmin opiskelu- ja kouluterveydenhuollossa. Samaan aikaan kouluttauduin ylemmäksi sairaanhoitajaksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Ylemmän ammattikorkeakoulu tutkinnon suoritin perhetyön johtamisen –linjalla ja sen jälkeen oli urakehityksen näkökulmasta luontevaa siirtyä esimiestöihin. Esimiestöitä oli tarjolla minulle jo tutussa kaupungin kotihoidossa, jossa työskentelin seuraavat kolme vuotta. 

Esimiestyö oli haastavaa, mutta myös hyvin opettavaista aikaa. Sain työhöni tukea ratkaisukeskeisen työnohjaajan koulutuksestani. Esimiestyössä koin kuitenkin paljon arvoristiriitoja ja hallinnollinen byrokratia vei suurimman osan ajastani, myös vapaa-ajastani. Olisin toivonut voivani esimiehenä vaikutta enemmän työn laatuun ja tapaan tehdä hoitotyötä. Siirryin vielä kotihoidosta arviointi- ja kuntoutumisyksikön esimieheksi, mutta jo vajaan vuoden kuluttua päätin jättäytyä esimiestöistä pois ja siirryin opetushoitajaksi kaupungin kotihoitoon.

Olen aina nauttinut opettamisesta. Työelämässä sain onnistumisenkokemuksia opiskelijoiden ohjaamisesta työelämäharjoitteluissa. Esimiehenä koin osaamisen johtamisen itselleni vahvimpana ja mieluisimpana osa-alueena. Nyt työskennellessäni kokopäiväisenä opetushoitajana pidän työstäni. 

Kasvatustieteen perusopintojen aikana käsitykseni opettajuudesta ja opettamisesta laajeni ja muuttui. Opinnot antoivat minulle lisävahvistusta halustani siirtyä opetustehtäviin. Oppimisen moniulotteisuus ja merkitys ihmisen elämänkulussa avasi ajatuksiani ja inspiroi minua tekemään myös omassa elämässäni tietoisia valintoja ja muutoksia. 

Opettajuuden ja opettamisen ilo ja riemu ovat syntyneet myös omien lasteni kautta. Olen saanut kulkea heidän rinnallaan heidän oppiessa joka päivä uusia asioita. Molemmilla tyttärilläni on ollut oppimisvaikeuksia ja näiden haasteiden kautta olemme oppineet hyödyntämään vahvuuksiamme. Erilaiset oppijat ovat tulleet minulle yhdeksi erityisen tärkeäksi aihealueeksi, josta haluaisin opettajaopiskelijana oppia paljon lisää. Toivon tulevaisuudessa voivani auttaa ja mahdollistaa erilaisten oppijoiden etenemisen ammatillisella uralla. 

Opettamisessa minua kiehtoo ajatus herättää opiskelijoissa uusia ajatuksia, antaa heille mahdollisuus laajentaa omaa ajattelua. Mahdollisuus antaa opiskelijoille vapaus tehdä omia tietoisia päätöksiä riittävän tiedon pohjalta, mahdollisuus sytyttää heille halu tulla enemmän tietoisiksi omista valinnoista ja mahdollisuuksista. Opettajuudessa kiehtoo myös mahdollisuus vaikuttaa hoitotyön tulevaisuuteen, laadukkaamman hoitotyön kehittämiseen. Koen merkityksellisenä asenteellisen opettamisen, kaikessa hoitotyössä eettinen pohdinta on mielestäni hyvin tärkeää.

Olen ohjaajana/opettajana pyrkinyt tukemaan opiskelijan/ työntekijän omaa oivaltamista. Yritän yhdessä ohjattavan kanssa löytämään hänen vahvuuksiaan ja tukemaan hänen  itseluottamusta niin että kehittämisalueiden tavoitteet pystyttäisiin saavuttamaan. Olen pyrkinyt kuuntelemaan ja tutustumaan ohjattavaan niin että löytäisin hänelle parhaiten sopivat tavat oppia. Arvokeskusteluun käytän nykyisin paljon enemmän aikaa kuin työkokemukseni alussa ja pyrin tietoisesti tekemään hiljaista tietoa näkyväksi. Olen samalla oppinut itse suvaitsevaisemmaksi ja kärsivällisemmäksi. Olen toivottavasti oppinut antamaan rakentavaa palautetta paremmin, pyrin nykyisin antamaan kaikille positiivista, kannustavaa ja voimaannuttavaa palautetta ja kiitosta. 

Oli mielenkiintoista lukea Vuorikosken ja Törmän toimittama Opettaja peilissä –kirja. Opettaja kantaa mukanaan omaa elämänhistoriaansa, joka vaikuttaa hänen tapaansa toimia opettajana. Ammatillisen identiteetin kehittyminen ja muovautuminen on jatkuva prosessi mikä ei tapahdu tyhjiössä vaan siihen vaikuttavat yhdessä monet muut tekijät. On tärkeää aina välillä pysähtyä pohtimaan omaa elämäntarinaansa. Uskon että vaikka tieni opettajaksi on kulkenut mutkittelevaa polkua, jokaisesta polulla kohtaamastani ihmisestä ja kokemuksesta tulee olemaan minulle hyötyä tulevalla matkallani opettajaopiskelijana ja myöhemmin opettajana."