Yhdessä oppiminen

Käytän omassa opetuksessani paljon yhteistoiminnallisia opetusmenetelmiä ja uskon vahvasti yhteistoiminnallisuuden ja vuorovaikutuksellisuuden mahdollistavan ja jopa parantavan oppimista. Oman opettajaroolini rakentamisessa yksi tärkeimmistä ajatuksista on ollut kumppanuuteen perustuva tiedon tuottaminen ja luominen. Aidoimmillaan oppiminen on yhdessä oppimista, dialogia ja yhteistyötä.

Sosio-kongnitiivisessa yhteisöllisen oppimisen näkemyksessä oppiminen pohjautuu yhteisiin kognitiivisiin prosesseihin ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Vuorovaikutukseen perustuva oppiminen tapahtuu yhteisten kokemusten ja yhteisen tiedon luomisen kautta, sosiaalisesti konstruoimalla. Yhteistoiminnallinen työskentely on ryhmätyöskentelyä, jossa jokainen ryhmänjäsen kantaa vastuun yhteisten tavoitteiden puolesta. Jokainen pyrkii työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmänsä hyväksi pyrkien hyviin oppimistuloksiin. 

Jotta tämä olisi mahdollista opiskelijoiden tulisi tietää yhteiset tavoitteet. Käytän itse melko paljon aikaa sekä kurssin aluksi että jokaisen opintokokonaisuuden aluksi yhteisten tavoitteiden kirkastamiseen. Yhteisten tavoitteiden lisäksi haastan opiskelijoita määrittelemään henkilökohtaisia tavoitteita ja palauttamaan ne uudelleen mieleen myös opetuksen aikana. Tavoitteiden lisäksi jokaisen ryhmänjäsenen on omaksuttava kaksi periaatetta: toisten auttaminen niin oppimisessa kuin työskentelyssä ja jokaisen aktiivinen osallistuminen. Nämä kaksi periaatetta takaavat sen, että yhteistyö on mahdollista ja hyödyllistä. 

Aktiivinen vertaisryhmissä toimiminen ja tiedon jakaminen muiden kanssa on oleellista opiskelijoiden merkitysten rakentamisen ja ymmärryksen kannalta. Omassa opetuksessani olen huomannut että ymmärtämistä edistävät erityisesti sellaiset sosiaalisen vuorovaikutuksen muodot, jotka vaativat opiskelijoita työstämään, perustelemaan ja esittämään näkökantansa muille. Tällöin heidän on välttämätöntä toimia reflektiivisesti ja metakognitiivisesti samoin kuin hyväksyä oma vastuullisuus oppimisessa. Yhteistoiminnallinen työskentely tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella vuorovaikutustaitoja, päätöksentekoa, erilaisiin rooleihin liittyviä taitoja esimerkiksi johtamista, ongelmanratkaisua ja suvaitsevaisuutta yms. Kaikki edellämainitut ovat oman alani opetuksessa hyvin tärkeitä taitoja. 

Yhteisöllisessä oppimisessa korostuu opiskelijan rooli subjektina, maailman konstruoijana, ihmettelijän, keskustelijana ja aktiivisena yhteisön jäsenenä. Opettaja ei ole enää tiedon syöttäjä, vaan ohjaaja, tukija ja kysymysten esittäjä. Opettaja on opiskelijoiden kanssa tasavertainen keskustelukumppani, joka laskeutuu korokkeelta samalle tasolle opiskelijoiden kanssa. Opettajasta tulee oppimisprosessin auttaja ja oppimisympäristön manageri. Tämän ajattelun mukaan opettaja koordinoi toimintoja ja huolehtii oppimismyönteisen ilmapiirin luomisesta. Oppimismyönteinen ilmapiiri rakentuu jatkuvasta palautteen antamisesta, rohkaisemisesta ja kannustamisesta sekä oppimispyrkimysten uudelleensuuntaamisesta. Yksi opettajan ehdottomasti tärkeimmistä rooleista on myös motivaation luominen. 

Vaikka perinteinen opettajan rooli muuttuu, opettaja ei kuitenkaan menetä rooliaan asiantuntijana, vaan hän käyttää sitä uudella tavalla. Opettajan opetustaito laajenee oppiaineen hallinnasta sosiaalisiin- ja kommunikaatiotaitoihin. Opettaja voi varsinaisen opetuksen rinnalla keskittyä myös metaopetukseen. Pedagoginen auktoriteetti ei liity millään tavoin autoritaariseen vallankäyttöön. Pedagoginen auktoriteetti rakentuu luottamuksesta ja positiivisista kokemuksista. Opettajalla on pedagoginen auktoriteetti, mikäli opiskelijat antavat sille hyväksyntänsä. 

Esteetön ja avoin vuorovaikutus ryhmän jäsenten ja opiskelijoiden ja opettajan kesken on edellytys toimivalle yhteistyölle. Jokaisen tulisi tuntea itsensä tarpeelliseksi sekä hyväksytyksi. Parhaimmillaan yhteistoiminnallinen työskentely luo oppimisen iloa, positiivista sosiaalista kanssakäymistä sekä tukee oppimisprosessia. Omassa opetuksessa olen ilokseni huomannut, että opiskelijat erityisesti motivoivat ja kannustavat toisiaan oppimaan toimiessaan pienryhmissä.