Miellekarttaa voi käyttää opiskeltavan asian havainnollistamiseen, asian rakenteiden ja yhteyksien selkeyttämiseen, muistiinpanojen tekemiseen ja ideointiin. Miellekartan avulla havainnollistetaan käsitteitä, käsitteiden välisiä suhteita ja niiden muodostamia kokonaisuuksia. Miellekartta on ikään kuin luonnos aihekokonaisuudesta.
Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä pienryhmissä omat miellekartat tietyn aiheen ympärille. Opettaja voi antaa kaikille pienryhmille samana aiheen tai sitten jokaiselle pienryhmälle eri aiheet, josta pienryhmä tekee oman miellekartan.
Miellekartan rakentaminen aloitetaan niin että tyhjän paperin (fläpin) keskelle kirjoitetaan tai piirretään kartan pääasia eli avainsana, ja siihen liittyvät alakohdat piirretään haarautumaan siitä, muodostaen taas uusia alakohtia. Miellekartan tekemisessä on suotavaa käyttää paljon värjejä, erilaisia muotoja ja piirroksia. Kartan visuaalisen monimuotoisuuden tarkoitus on havainnollistaa asioiden keskinäisiä suhteita ja myös auttaa oppimisessa visuaalisten mielleyhtymien kautta.
Olen itse käyttänyt opetuksessa miellekarttaa sekä aihekokonaisuuden aluksi herättämään opiskelijoiden aikaisempia tietoja ja kokemuksia aiheesta sekä aiheen kertaamisessa, jolloin miellekartta on toiminut muistiinpanojen kaltaisena tuotoksena. Aiheena omassa opetuksessani on ollut esimerkiksi auringon aiheuttamat sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja ensiapu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti