Ilo

Ensimmäisenä opettajavuotenani pohdin paljon oppimisen ja opettamisen iloa. Oppiminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat lukemattomat asiat. Omien opettajakokemusteni perusteella uskon vahvasti että oppimisprosessin aikana koettu ilo ja innostus edesauttavat oppimista. 

Sain tilaisuuden lukea Eeva-Leena Leppälän pedagogisen opinnäytetyön Ilo ja tunteet osana oppimisprosessia (2010 Jyväskylän ammattikorkeakoulu) ja sain vahvistusta omille kokemuksilleni. Opinnäytetyön johtopäätöksenä oli että oppimisprosessin aikana ilmenevillä, niin oppilaan kuin opettajankin, tunteilla on merkitystä oppilaan oppimiseen. 

Koettu oppimisen ilo edistää oppimista. Opettaja ei voi kuitenkaan tuottaa suoraan oppilaalle oppimisen iloa vaan ainoastaan pyrkiä luomaan iloa tukevan ympäristön. Kannustaminen, oikea-aikainen ohjaaminen, saavutettavat välitavoitteet ja loppuun saatettu työ antavat oppilaalle positiivisia onnistumisen kokemuksia ja näin ollen edesauttavat ilon kokemista. 

Oppimisen ilo viihtyy vapaudessa ja kiireettömyydessä. Kiire ja tarve tehdä asioita mahdollisimman paljon ja tehokkaasti ei luo oppimisen ilolle otollista ympäristöä. Tehokkuuden sijaan tulisi miettiä muita keinoja, joilla tuloksia saavutetaan ja mitkä ovat oikeastaan oppimisen päätavoitteet. Oppimisen iloa tukee sellainen opetus, jonka lähtökohtana on oppilas eikä opettaja. Oppimisen ilon kokemukseen liittyy hyvin vahvasti oppijan rooli aktiivisena toimijana. Oppimisen kannalta on tärkeää tukea oppilaan vapautta. Kun oppilas on vapaa, on hän samalla utelias ja luova. 

Oppimistilanteessa on tärkeää, että opettaja aktiivisesti tarkastelee oppimistilanteen ilmapiiriä ja oppilaiden tunnetiloja. Opettajan tulisi opetustilanteessa ottaa huomioon oppijoiden tunnekokemusten lisäksi myös omat tunnekokemuksensa. Tutkimusten mukaan opettajan positiiviset ja negatiiviset asenteet vaikuttavat oppilaiden koulumenestykseen. Opettajan aidot positiiviset tunteet voivat kannustaa ja motivoida oppilasta. Opettajan suhtautumisella ja tunteilla opetettavaa asiaa kohtaan on myöskin merkitystä. Kaikki oppiminen tehostuu ja helpottuu, kun sen taustalla on aito innostuneisuus ja paneutuminen asiaa kohtaan! 

Opettajan tulisi kiinnittää huomiota omaan jaksamiseensa ja siihen, että omasta työstä iloitseminen säilyy. Opettajan tulisi pystyä kokemaan iloa niin elämästään yleensä kuin työstäänkin. Ilonpuutosta tulisi ennaltaehkäistä! 

Ryhmässä koettu ilo ja oppiminen luovat yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat vertaistuen ja vertaispalautteen. Ilo tarttuu ja yhdessä koettu ilo on moninkertainen!